Vuoden 2020 lopussa Helsingissä oli 109 930 ulkomaalaistaustaista, joka tarkoitti 16,9 prosentin väestöosuutta. Suurpiiritasolla ulkomaalaistaustaisten eli syntyperältään ulkomaalaisten osuus väestöstä vaihteli vuoden 2020 lopulla Östersundomin 7,2 prosentista Itäisen suurpiirin 28,6 prosenttiin. Koillisessa suurpiirissä ulkomaalaistaustaisia oli 20,4 prosenttia alueen väestöstä ja Läntisessä suurpiirissä 16,3 prosenttia väestöstä. Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on Itäisessä suurpiirissä selvästi muita suurpiirejä korkeampi. Helsingin ulkomaalaistaustaisista jopa 29,1 prosenttia, yhteensä 32 298 henkilöä, asui Itäisen suurpiirin alueella.

Osa-alueittain tarkasteltuna ulkomaalaistaustaisia asui eniten Kontulassa, Kannelmäessä, Keski-Vuosaaressa, Myllypurossa ja Kallahdessa, joissa kaikissa asui yli 2 800 ulkomaalaistaustaista. Vuoden 2020 lopussa ulkomaalaistaustaisten osuus alueen väestöstä oli korkein Itäkeskuksessa, Kallahdessa, Meri-Rastilassa, Kontulassa, Jakomäessä, Kivikossa ja Kurkimäessä, joissa ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä ylitti kolmanneksen väestöstä. Näiden lisäksi 12 osa-alueella ulkomaalaistaustaisia oli yli neljäsosa alueen väestöstä. Ulkomaalaistaustaisten osuus ylitti kaupungin keskiarvon (16,9 %) 39 osa-alueella eli vajaalla kolmanneksella Helsingin 123 väestölliseltä osa-alueelta. Pienin osuus ulkomaalaistaustaisia oli Pirkkolassa ja Suomenlinnassa, Länsi-Pakilassa, Paloheinässä ja Itä-Pakilassa, kullakin osa-alueella alle viisi prosenttia. Pienimmät määrät olivat Pohjois-Pasilan 9, Pirkkolan 13, Marttilan 16 ja Suomenlinnan 23 ulkomaalaistaustaista. Santahaminassa ei asunut vuoden 2020 lopussa yhtään ulkomaalaistaustaista.

 

Ulkomaalaistaustaisten osuus alueen koko väestöstä osa-alueittain Helsingissä 31.12.2019

 

Kartasta on poistettu alueet, joissa asukkaita on 100 tai vähemmän.
Lähde: Tilastokeskus, karttatoteutus Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot

Vuoden 2020 aikana ulkomaalaistaustaisten määrä kasvoi koko Helsingissä 3,0 prosenttia 3 259 ulkomaalaistaustaisella. Ulkomaalaistaustainen väestö kasvoi Östersundomia lukuun ottamatta kaikissa suurpiireissä, eniten Koillisessa ja Eteläisessä suurpiirissä, joissa ulkomaalaistaustaisten määrä lisääntyi edellisvuodesta yli 5 prosenttia. Peruspiireistä ulkomaalaistaustaisten osuus kasvoi eniten Kulosaaren ja Laajasalon peruspiireissä, molemmissa yli 10 prosenttia.

Ulkomaalaistaustaisten määrällinen kasvu oli suurinta Koillisessa ja Itäisessä suurpiirissä. Koillisessa suurpiirissä ulkomaalaistaustaisten määrä kasvoi 1 051 ja Itäisessä suurpiirissä 795 hengellä. Peruspiireistä eniten ulkomaalaistaustaisten määrä kasvoi Kampinmalmin ja Mellunkylän alueilla. Kampinmalmin kasvua selittää runsas asuntorakentaminen. Ulkomaalaistaustaisten määrä väheni eniten Malminkartanon ja Reimarlan osa-alueilla, molemmissa yli 100 henkeä.

 

 Vieraskielisten osuus alueen koko väestöstä osa-alueittain 31.12.2019

 

Kartasta on poistettu alueet, joissa asukkaita on 100 tai vähemmän.
Lähde: Tilastokeskus, karttatoteutus Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot

Vuoden 2020 lopussa helsinkiläisistä 109 254 eli 16,6 prosenttia puhui äidinkielenään muuta kuin suomen, saamea tai ruotsia. Vieraskieliset jakautuvat osa-alueille samankaltaisesti kuin ulkomaalaistaustaiset. Vielä 1990-luvun alussa vieraskielisiä oli suhteellisesti eniten Eteläisessä suurpiirissä, jossa asui yli neljännes Helsingin vieraskielisistä. 1990-luvun puolivälissä tulomuuton kasvaessa tilanne muuttui ja Itäinen suurpiiri nousi merkittävimmäksi vieraskielisten alueeksi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana vieraskielisen väestön jakautumisessa suurpiireittäin ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Keskittyminen Itäiseen suurpiirin tapahtui pääosin jo 1990-luvulla. Osa-alueet, joilla vieraskielisten osuus väestöstä on korkein tai toisaalta matalin, ovat säilyneet pitkälti samoina.

Vieraskielisten lasten osuus kaikista helsinkiläisistä lapsista on suurempi kuin vieraskielisten osuus koko väestöstä. Vuoden 2020 lopussa kaikista 0–6-vuotiaista helsinkiläislapsista 22,1 prosenttia oli vieraskielisiä. Vieraskielisiä lapsia on suhteessa eniten niillä kaupungin alueilla, jotka sijaitsevat juna- tai metroradan varrella. Noin kaksi kolmasosaa Helsingin osa-alueista oli sellaisia, joilla vieraskielisten lasten osuus oli kaupungin keskiarvoa pienempi. 7 osa-alueella 0–6-vuotiaista yli puolet on ulkomaalaistaustaisia. Eteläisessä suurpiirissä ja Östersundomissa ulkomaalaistaustaisten osuus lapsista oli sen sijaan hieman pienempi kuin heidän osuutensa koko väestöstä.

 

 Vieraskielisten 0–6-vuotiaiden lasten osuus alueen kaikista 0–6-vuotiaista osa-alueittain Helsingissä 31.12.2019

 

 

Kartasta on poistettu alueet, joissa asukkaita on 100 tai vähemmän.
Lähde: Tilastokeskus, karttatoteutus Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot