Väestön koulutustaso
Väestön koulutusrakennetiedot sisältävät henkilön korkeimman Suomessa suoritetun tutkinnon sekä ne ulkomailla suoritetut tutkinnot, jotka rekisteriin on erikseen viety. Ulkomailla suoritetuista ja Suomessa rekisteröidyistä tutkinnoista suurin osa on korkea-asteen tutkintoja. Näin ollen maahanmuuttajien koulutustasoa ei voi täysin luotettavasti verrata koko väestöön, koska monien ulkomaalaistaustaisten tutkintotiedot puuttuvat Suomen tutkintorekisteristä.
Sen sijaan maahanmuuttajien lasten eli ulkomaalaistaustaisten toiseen sukupolveen kuuluvien koulutusrakennetta voidaan hyvin tarkastella, koska he ovat Suomessa syntyneitä ja suomalaisen koulutusjärjestelmän läpikäyneitä. Maahanmuuton toinen sukupolvi Helsingissä on vielä pääosin lapsia ja nuoria, ja etenkin yli 30-vuotiaassa väestössä määrät ovat toistaiseksi hyvin pieniä.
Toisen polven ulkomaalaistaustaisten koulutustaso on matalampi kuin suomalaistaustaisten helsinkiläisten. Peruskoulun jälkeinen tutkinto oli 77 prosentilla 25–29-vuotiaista toisen polven ulkomaalaistaustaisista, kun puolestaan saman ikäisillä suomalaistaustaisilla tutkinto oli 92 prosentilla (Kuvio 1). Kaikkiaan työikäisen toisen sukupolven ulkomaalaistaustaisen väestön koulutustaso jää tällä hetkellä 10 prosenttiyksikköä suomalaistaustaisia matalammaksi. Kuitenkin toisen polven ulkomaalaistaustaisten koulutustaso on noussut pitkin 2010-lukua.
Työn ja koulutuksen ulkopuoliset
Vieraskieliset ovat kotimaankielisiä useammin työttöminä tai työvoiman ulkopuolella. Vuoden 2018 lopussa työn ja koulutuksen ulkopuolella oli vieraskielisistä 25–64-vuotiaista helsinkiläisistä 18 prosenttia, kun kotimaankielisistä ulkopuolisia oli vajaa kolme prosenttia (Kuvio 2). Työn ja koulutuksen ulkopuolisilla tarkoitetaan tässä niiden henkilöiden osuutta ikäluokasta, jotka eivät ole suorittaneet mitään tutkintoa perusasteen jälkeen eivätkä ole työllisiä, opiskele, ole eläkkeellä tai varusmiespalveluksessa. Tiedon luotettavuutta heikentää se, että vieraskielisillä saattaa olla ulkomailla suoritettu tutkinto, joka ei ole tutkintorekisterissä, jolloin henkilö luokittuu virheellisesti pelkän perusasteen koulutuksen suorittaneeksi. Joukossa saattaa myös olla henkilöitä, jotka ovat tosiasiassa muuttaneet maasta, mutta eivät ole tehneet muuttoilmoitusta.
Kyselytutkimustieto antaa rekisteritiedon rinnalla suuntaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevista vieraskielisistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2014 tekemässä Ulkomaalaisten terveys ja hyvinvointi -kyselyssä ulkomaalaistaustaisilta kysyttiin heidän osallistumistaan työhön, koulutukseen tai harjoitteluun edellisen neljän viikon aikana. Kaikista 25–64-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista vastaajista näistä ulkopuolella oli ollut 22 prosenttia ja vain perusasteen koulutuksen suorittaneista 33 prosenttia.
Rekisteritiedon mukaan työn ja koulutuksen ulkopuolisten osuus vieraskielisestä väestöstä 2010-luvulla pysyi pitkään lähes samalla tasolla. Viime vuosina kehitys on kuitenkin ollut myönteistä, sillä ulkopuolisten osuus on kääntynyt laskuun kaikissa ikäryhmissä.