Kokonaisuudessaan Helsinki sai vuonna 2019 muuttovoittoa vieraskielisistä erityisesti 20–29-vuotiaista ja muuttotappiota vain yli 45-vuotiaista. Pienten lasten ja toisaalta 20-24-vuotiaiden muuttovoitto väheni viime vuodesta. Kotimaankielisistä Helsinki sai muuttovoittoa etenkin 15–29-vuotiaiden ikäryhmässä. 

Helsinkiin vuonna 2019 muuttaneista 12 366 vieraskielisestä venäjänkielisiä oli 13 prosenttia, arabiankielisiä 9 prosenttia, englanninkielisiä 7 prosenttia sekä vironkielisiä ja somalinkielisiä 6 prosenttia kumpaakin kieliryhmää. Lähtömuuttajista, joita oli 9 316, vironkielisten ja venäjänkielisten osuus oli 13 prosenttia, arabiankielisten 8 prosenttia ja englanninkielisten 7 prosenttia. Muiden kieliryhmien osuudet jäivät alle viiteen prosenttiin.

Helsinki sai eniten muuttovoittoa arabiankielisistä (409 henkeä), venäjänkielisistä (366 henkeä) sekä somalinkielisistä (353 henkeä). Näissä kieliryhmissä muuttovoitto oli suurin piirtein edellisvuoden tasolla.  Helsinki sai muuttovoittoa valtaosasta kieliryhmiä. Kieliryhmäkohtaiset muuttotappiot olivat vironkielisiä lukuun ottamatta hyvin pieniä.

Vuonna 2019 Helsinki sai vironkielisistä muuttotappiota –484 henkeä. Vielä kymmenen vuotta sitten muuttovoitto vironkielisistä oli noin 500 henkeä vuodessa, ja huippuvuoteen 2012 mennessä muuttovoitto oli kasvanut lähes 1 000 henkeen. Tämän jälkeen muuttovoitto vironkielisistä lähti jyrkkään laskuun. Vielä vuonna 2015 muuttovoitto oli kuitenkin vielä 241 henkeä.

 

Helsinkiin vuonna 2019 muuttaneista 10 245 ulkomaan kansalaisesta 45 prosenttia oli Aasian tai Oseanian maiden, 39 prosenttia oli Euroopan maiden ja 11 prosenttia Afrikan maiden kansalaisia. Afrikan ja toisaalta Aasian maiden kansalaiset muuttivat Helsinkiin useammin muualta Suomesta kuin ulkomailta. Muiden maanosien kansalaiset muuttivat Helsinkiin ensisijaisesti ulkomailta.

Helsingistä pois muuttaneista 7 000 ulkomaan kansalaisesta Euroopan maiden kansalaisia oli 48 prosenttia, Aasian tai Oseanian maiden kansalaisia 38 prosenttia ja Afrikan maiden kansalaisia 8 prosenttia. Kaikkien maanosien kansalaiset muuttivat Hesingistä useimmiten muualle Suomeen.

Helsinki saa muuttovoittoa kaikkien maanosien kansalaisista. Ennen vuotta 2015 EU-maiden kansalaisten nettomuutto oli suurin, mutta sittemmin Helsinki on saanut eniten muuttovoittoa Etelä-, Länsi- ja Keski-Aasian maiden kansalaisista. Vuonna 2019 nettomuutto näiltä alueilta lisääntyi edellisvuodesta 1 280 henkeen.

Muuttovoitto EU-maiden sekä muiden Pohjois- ja Länsi-Euroopan maiden kansalaisista – 86 henkeä – oli alhaisin pitkään aikaan. Yksi syy tähän on virolaisten Suomeen muuton vähentyminen. Tästä huolimatta Helsinki sai edelleen ulkomaista muuttovoittoa EU-maiden kansalaisista 559 henkeä, mutta muuttotappio kotimaisessa muuttoliikkeessä pienensi kokonaisnettomuuttoa lähes 500 hengellä.

Etelä-, Länsi- ja Keski-Aasian maiden kansalaisten kotimainen nettomuutto on ollut kasvussa, mutta nyt se väheni edellisvuodesta selvästi. Näistä maista saadusta 1 280 hengen muuttovoitosta vain 14 prosenttia oli kotimaista muuttovoittoa. Afrikan maiden kansalaisten kotimainen nettomuutto oli edellisvuoden tasolla, mutta silti yli 40 prosenttia 545 hengen muuttovoitosta tuli muualta Suomesta. Pohjois- ja Etelä-Amerikan kansalaisista ja Oseaniasta Helsinki sai muuttovoittoa muiden maanosien kansalaisia vähemmän.