Ulkomaalaistaustaisia eli syntyperältään ulkomaalaisia helsinkiläisiä oli vuoden 2019 lopussa 107 671. Tämä oli 16,5 prosenttia kaupungin koko väestöstä, eli puoli prosenttiyksikköä enemmän kuin edeltävänä vuonna. Ulkomaalaistaustaisista 81 prosenttia (87 553 henkeä) oli syntynyt ulkomailla eli kuului ulkomaalaistaustaisten ensimmäiseen sukupolveen. Suomessa syntyneitä eli ulkomaalaistaustaisten toiseen sukupolveen kuuluvia oli 19 prosenttia (20 118). 

Ulkomaalaistaustaisten määrä kasvoi 2010-luvulla eniten vuonna 2012, jolloin kasvua oli 7,5 prosenttia.  Tämän jälkeen kasvuprosentti on ollut laskusuunnassa ollen viimeisen kahden vuoden ajan poikkeuksellisen matala. Vuonna 2019 ulkomaalaistaustaisten määrä kasvoi 4 259 hengellä, eli 4,0 prosenttia. Kuitenkin noin kolme neljäsosaa kaupungin väestönkasvusta tuli ulkomaalaistaustaisista myös vuonna 2019.

Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lisäksi Helsingissä asui vuoden 2019 lopussa 29 463 sellaista henkilöä, joiden toinen vanhempi oli syntynyt Suomessa ja toinen ulkomailla. Heistä kahdella kolmasosalla ulkomailla oli syntynyt isä.  

Vuoden 2019 lopussa 106 059 helsinkiläisellä oli rekisteröity äidinkieleksi jokin muu kieli kuin suomi, ruotsi tai saame. Kaikista helsinkiläisistä heidän osuutensa oli 16,2 prosenttia. Vieraskielisten määrä kasvoi vuoden aikana 4 234 hengellä eli 4,2 prosenttia. Vieraskielisiä on Helsingissä hieman vähemmän kuin ulkomaalaistaustaisia. Esimerkiksi ruotsalaista syntyperää olevat ruotsin- ja suomenkieliset ovat ulkomaalaistaustaisia, mutta eivät vieraskielisiä.

Ulkomaan kansalaisia asui Helsingissä vuoden 2019 lopussa 63 650. Heidän osuutensa väestöstä oli 9,7 prosenttia. Ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi vuoden aikana 1 571 henkilöllä eli 2,5 prosenttia. Vuosituhannen vaihteeseen asti ulkomaan kansalaisia oli lähes yhtä paljon kuin vieraskielisiä, mutta nyt heitä on vain kaksi kolmasosaa vieraskielisten ja ulkomaalaistaustaisten määrästä. Vuonna 2018 Suomen kansalaisuuden sai Helsingissä 2 293 ulkomaan kansalaista.

Ulkomaalaistaustaisten määrä Helsingissä on kasvanut 2000-luvulla yli 75 000 hengellä, ja tällä vuosituhannella suurin osa kaupungin väestönkasvusta on tullut ulkomaalaistaustaisesta väestöstä. Helsingin ja koko Suomen ulkomaalaistaustainen väestö alkoi kasvaa nopeasti 1990-luvulla, kun tätä ennen se oli muuhun Eurooppaan verrattuna ollut varsin pieni. Maahanmuuttoa kasvattivat muun muassa Neuvostoliiton hajoaminen ja inkerinsuomalaisten paluumuuton alkaminen sekä pakolaisuuteen johtaneet levottomuudet Somaliassa, Irakissa ja entisessä Jugoslaviassa. Myös Suomen EU-jäsenyys vuonna 1995 ja EU:n laajentuminen 2000-luvulla vauhdittivat ulkomaalaistaustaisen väestön kasvua.  

Vuoden 2019 lopussa Helsingissä asui 12 prosenttia Suomen väestöstä, mutta yli neljännes koko maan ulkomaalaistaustaisista. Pääkaupunkiseudulla asui ulkomaalaistaustaisista puolet, kun seudun osuus Suomen koko väestöstä oli noin viidennes. Koko maassa ulkomaalaistaustaisia oli 7,7 prosenttia väestöstä, mutta osuus oli tätä suurempi vain joka kymmenennessä kunnassa. Kun Helsingissä ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä oli 16,5 prosenttia, oli se muualla Helsingin seudulla 14,3 prosenttia ja muualla Suomessa vain 6,4 prosenttia.

Helsinki, Espoo ja Vantaa erottuvat selvästi muista kunnista. Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä kasvoi Vantaalla vuoden 2013 aikana Helsinkiä korkeammaksi ja oli vuoden 2019 lopussa 20,6 prosenttia. Espoossa osuus kasvoi Helsinkiä korkeammaksi vuonna 2016 ja oli vuoden 2019 alussa 18,1%. Helsingin seudulla ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä ylsi yli 5 prosenttiin myös Keravalla, Kirkkonummella, Kauniaisissa, Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Tuusulassa, Vihdissä, Sipoossa ja Nurmijärvellä. Muista suurimmista kaupungeista ulkomaalaistaustaisten osuus nousi 12,1 prosenttiin Turussa, mutta jäi Tampereella 8,0 prosenttiin ja Oulussa vain 4,5 prosenttiin vuoden 2019 lopussa. Sen sijaan Ahvenanmaan Maarianhaminassa ulkomaalaistaustaisten osuus (19,5 %) ylsi ruotsalaistaustaisten suuren määrän vuoksi lähes pääkaupunkiseudun tasolle.

Vaikka Helsingissä on muuhun Suomeen verrattuna paljon ulkomaalaistaustaisia, on heidän määränsä suhteellisen pieni Pohjoismaiden muihin suurkaupunkeihin verrattuna. Pohjoismaiden suurkaupungeista ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on selvästi korkein Malmössä, jossa osuus oli vuoden 2019 lopussa 47 prosenttia. Myös Tukholmassa, Göteborgissa ja Oslossa ulkomaalaistaustaisia on noin kolmasosa ja Kööpenhaminassakin neljäsosa asukkaista. Sen sijaan Helsingissä ulkomaalaistaustaisten osuus oli vain 16,5 prosenttia. Vuosina 2016–2019 ulkomaalaistaustaisten osuus kasvoi kaikissa vertailluissa pohjoismaisissa kaupungeissa. 

Valtaosa pohjoismaisten suurkaupunkien ulkomaalaistaustaisista on syntynyt ulkomailla. Helsingin ulkomaalaistaustaisista Suomessa syntyneitä on vain viidesosa, kun muissa pääkaupungeissa noin neljäsosa kuuluu ulkomaalaistaustaisten toiseen sukupolveen.

Ulkomaalaistaustaisten* osuus väestöstä Pohjoismaiden suurkaupungeissa 31.12.2019

Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä Pohjoismaiden suurkaupungeissa 31.12.2019

Lähde: Tilastokeskus, Statistiska centralbyrån, Statistisk sentralbyrå, Danmarks statistik *Ulkomaalaistaustaisiksi katsotaan ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Ruotsissa määritelmä sisältää myös ne ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden vanhemmat ovat syntyneet Ruotsissa.