Oleskelulupapäätöstä odottavat turvapaikanhakijat eivät kuulu vakinaiseen väestöön. Kun turvapaikanhakija saapuu Suomeen, häntä ei vielä tässä vaiheessa rekisteröidä minkään kunnan asukkaaksi. Hakija saa kuitenkin henkilötunnuksen, minkä jälkeen hänen on mahdollista käyttää joitakin kunnan palveluita. Jos turvapaikanhakija saa myönteisen päätöksen, hän ottaa tämän jälkeen yhteyttä maistraattiin, joka tekee päätöksen kotikunnasta ja kirjaa hänet väestörekisteriin kunnan asukkaaksi. Muuttopäiväksi tulee se päivä, jolloin henkilö ottaa yhteyttä maistraattiin. Lähtömuuttomaaksi merkitään edellinen asuinvaltio.

Vuonna 2018 Suomesta haki turvapaikkaa 4 548 henkilöä, mikä oli noin 500 henkeä vähemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2015 hakijoita oli ollut 32 477 eli poikkeuksellisen paljon. Valtaosa vuonna 2015 saapuneista turvapaikanhakijoista ei ehtinyt saada turvapaikkapäätöstä samana vuonna, vaan oleskeluluvan saaneet näkyivät pääosin vuoden 2016 tilastoissa.  

Vuoden 2018 hakijoista kolmasosa oli Irakin kansalaisia. Seuraavaksi yleisimmät kansalaisuudet olivat Venäjän federaatio, Somalia ja Turkki. Edellisvuonna Syyrian, Eritrean ja Afganistanin kansalaiset olivat Irakin kansalaisten jälkeen turvapaikanhakijoiden yleisimpiä kansalaisuuksia.

Vuonna 2018 Helsinki vastaanotti yhteensä 580 kiintiöpakolaista tai oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa. Heistä suurin osa siirtyi Helsinkiin itsenäisesti tai vastaanottokeskuksen avustamana. Perheenyhdistämisiä oli 23 prosenttia. Lisäksi 5 kiintiöpakolaista ja 18 oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa sai Helsingistä kuntapaikan. Helsingin vastaanottamien kiintiöpakolaisten tai oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden määrä oli vuosina 2017–2018 selvästi pienempi kuin vuonna 2016.

Koko Suomessa yhteensä 1 454 kiintiöpakolaista ja oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa sai ELY-keskuksen osoittaman kuntapaikan vuonna 2018. Helsingin osuus heistä oli alle kahden prosentin verran. Monet oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat muuttavat kuitenkin myöhemmin ensimmäisestä sijoituskunnastaan muihin kuntiin, pääasiasiassa isompiin kaupunkeihin. Kaikista itsenäisesti tai vastaanottokeskuksen avustamista kuntaan muuttaneista luvan saaneista turvapaikanhakijoista noin neljäsosa muutti Helsinkiin. Vuonna 2018 Suomesta pakolaisen statuksen tai oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella muuten saaneiden yleisimmät kansalaisuudet olivat Irak, Afganistan ja Eritrea.

Vuoden 2018 alussa Helsingissä sijaitsevissa vastaanottokeskuksissa majoittui yhteensä 1 239 turvapaikanhakijaa. Heistä lähes 1 000 henkeä oli yksityismajoituksessa ja asioi Metsälän yksityismajoituspalvelupisteessä. Helsingin kaupungin ylläpitämissä Punavuoren ja Kaarlenkadun toimipisteissä asui kummassakin yli 100 turvapaikanhakijaa, kun paikkoja majoittujille on yhteensä 400. Vastaanottokeskuksissa majoittuvien turvapaikanhakijoiden määrät vaihtelevat lähes päivittäin.