Vuonna 2020 Suomesta haki turvapaikkaa 3 209 henkilöä, mikä oli 1 300 hakijaa vähemmän kuin edellisvuonna. Hakemuksista 1 277 oli uusien turvapaikanhakijoiden jättämiä ja 1 932 uusintahakemuksia eli hakemuksia, jonka turvapaikanhakija jättää saatuaan kielteisen lainvoimaisen päätöksen (ts. päätöksen, josta ei voi enää valittaa) edelliseen turvapaikkahakemukseensa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että vuonna 2015 hakijoita oli 32 477 eli poikkeuksellisen paljon. Valtaosa vuonna 2015 saapuneista turvapaikanhakijoista ei ehtinyt saada turvapaikkapäätöstä samana vuonna, vaan pakolaisaseman tai oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella saaneet näkyvät pääosin vuoden 2016 tilastoissa.

Vuoden 2020 turvapaikanhakijoista noin kolmasosa oli Irakin kansalaisia. Seuraavaksi yleisimmät kansalaisuudet olivat Somalia, Afganistan ja Venäjä. Edellisvuonna Somalian, Turkin ja Afganistanin kansalaiset olivat Irakin kansalaisten jälkeen turvapaikanhakijoiden yleisimpiä kansalaisuuksia. Irakilaisia oli selvästi eniten myös uusien hakijoiden joukossa. 

Vuonna 2020 myönteisiä päätöksiä oli yhteensä 2 066, eli noin 43 % jätetyistä hakemuksista. Kansainvälistä suojelua joko pakolaisaseman tai toissijaisen suojelun perusteella saaneiden turvapaikanhakijataustaisten henkilöiden yleisimmät kansalaisuudet olivat Irak, Afganistan ja Somalia.

Kuten vuonna 2019, myös vuonna 2020 Suomeen valittiin 750 uutta kiintiöpakolaista. Suurin osa heistä oli Syyrian kansalaisia. Kiintiöpakolaiset saapuvat Suomeen pääsääntöisesti joko valintavuoden tai sitä seuraavan vuoden kuluessa. Näin ollen Suomeen saapui 661 kiintiöpakolaista vuonna 2020.

(Lähde: Maahanmuuttoviraston www-sivut, tiedot haettu 23.6.2021)

 

Kun turvapaikanhakija saapuu Suomeen, häntä ei vielä tässä vaiheessa rekisteröidä minkään kunnan asukkaaksi. Turvapaikkapäätöstä odottavat turvapaikanhakijat eivät siis kuulu vakinaiseen väestöön. Hakija saa kuitenkin henkilötunnuksen, minkä jälkeen hänen on mahdollista käyttää joitakin kunnan palveluita. Jos turvapaikanhakija saa myönteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa (eli kansainvälistä suojelua Suomesta joko pakolaisaseman tai oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella), hän ottaa tämän jälkeen yhteyttä maistraattiin, joka kirjaa hänet väestörekisteriin kunnan asukkaaksi. Muuttopäiväksi tulee se päivä, jolloin henkilö ottaa yhteyttä maistraattiin. Lähtömuuttomaaksi merkitään edellinen asuinvaltio.

 

Helsingistä kuntapaikan saaneet sekä Helsingin vastaanottamat turvapakanhakijataustaiset henkilöt vuonna 2020

Vuonna 2020 Helsinki vastaanotti yhteensä 627 oleskeluluvan joko pakolaisaseman tai toissijaisen suojelun perusteella saanutta turvapaikanhakijataustaista henkilöä. Tähän on laskettu myös kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämisen kautta Helsinkiin vuonna 2020 saapuneet 166 henkilöä. Suurin osa Helsinkiin muuttaneista turvapaikanhakijataustaisista siirtyi Helsinkiin itsenäisesti tai vastaanottokeskuksen avustamana. ELY-keskuksen osoittaman kuntapaikan sai 14 oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijataustaista henkilöä. Vuonna 2020 vain 1 kiintiöpakolainen sai ELY-keskuksen osoittaman kuntapaikan Helsingistä. Helsinkiin muuttaneiden kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan joko pakolaisaseman tai toissijaisen suojelun perusteella saaneiden turvapaikanhakijataustaisten määrä on siis vuosina 2017–2020 ollut selvästi pienempi kuin vuonna 2016 (ks. taulukko alla).

Vuonna 2020 koko maassa yhteensä 1 030 kiintiöpakolaista ja oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijataustaista henkilöä sai ELY-keskuksen osoittaman kuntapaikan. Helsingin osuus heistä oli siis alle yhden prosentin verran. Monet oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijataustaiset henkilöt muuttavat kuitenkin ensimmäisestä sijoituskunnastaan eteenpäin muihin kuntiin, pääasiasiassa isompiin kaupunkeihin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. Esimerkiksi vuonna 2019 kaikista itsenäisesti tai vastaanottokeskuksen avustamana uuteen kuntaan muuttaneista oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijataustaisista noin neljäsosa muutti Helsinkiin.

(Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 2020)

 

Tilanne Helsingin vastaanottokeskuksissa vuoden 2020 lopussa

Vuoden 2020 lopussa Helsingissä sijaitseviin vastaanottokeskuksiin oli rekisteröityneenä 925 turvapaikanhakijaa. Heistä lähes 833 henkeä oli yksityismajoituksessa ja asioi Metsälän yksityismajoituspalvelupisteessä. Helsingin kaupungin ylläpitämässä Punavuoren toimipisteessä majoittui 92 turvapaikanhakijaa, kun paikkoja majoittujille on 200. Vastaanottokeskusten asiakasmäärät vaihtelevat lähes päivittäin.

(Lähde: Maahanmuuttovirasto 2021, tilanne vuodenvaihteessa 2020/2021.)