Ulkomaalaistaustaiset ovat keskittyneet pitkälti samoille aloille Helsingin seudulla ja sen ulkopuolella

Vuoden 2018 lopussa hallinto- ja tukipalvelutoiminta, terveys- ja sosiaalipalvelut, majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä rakentaminen työllistivät puolet ulkomaalaistaustaisista työllisistä. Tästä huolimatta pienempi osuus ulkomaalaistaustaisista kuin muusta väestöstä työskenteli terveys- ja sosiaalipalveluissa. Sen sijaan hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä rakentamisen toimialalla ulkomaalaistaustaiset työskentelivät selvästi suomalaistaustaisia useammin. Näillä kolmella toimialalla noin neljäsosa työntekijöistä oli ulkomaalaistaustaisia, kun kaikista työllisistä ulkomaalaistaustaisia oli noin 13 prosenttia. Hallinto- ja tukipalvelutoimintaan sisältyvät muun muassa siivouspalvelut ja kiinteistönhuolto.

 

Vuoden 2008 loppuun verrattuna ulkomaalaistaustaisten työllisten yleisimmät toimialat ovat säilyneet samoina. Eniten on kasvanut hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa työskentelevien määrä. Myös rakennusalalla ja muun muassa informaatio- ja viestintäalalla työskentelevien määrä on lisääntynyt keskimääräistä nopeammin. Sen sijaan esimerkiksi teollisuudessa työskentelevien määrä on alan yleistä kehitystä mukaillen vähentynyt.

Muualla Suomessa ulkomaalaistaustaiset olivat keskittyneet pääosin samoille toimialoille kuin Helsingissä, mutta teollisuudessa työskentely on huomattavasti yleisempää muualla maassa. Näin on suomalaistaustaistenkin kohdalla, sillä Helsingissä on vähän teollisuuden työpaikkoja.

 

Taustamaan ja sukupuolen yhteys eri toimialoilla työskentelyyn vaihtelee

Helsingin ulkomaalaistaustaisten yleisimmät toimialat vaihtelevat taustamaittain. Vuoden 2018 lopussa venäläistaustaiset työskentelivät useimmin terveys- ja sosiaalipalvelujen sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnan alalla. Virolaistaustaiset työskentelivät useimmiten rakennusalalla tai hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa. Länsieurooppalaistaustaisilla korostui koulutusala, informaatio- ja viestintäala sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, muilla eurooppalaistaustaisilla puolestaan hallinto- ja tukipalvelutoiminta. Myös somalialaistaustaiset työskentelivät useimmin hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa. Nämä olivat yleisimpiä toimialoja myös muiden afrikkalaistaustaisten joukossa. Aasialaistaustaiset olivat keskittyneet majoitus- ja ravitsemistoiminnan alalle, mutta intialaistaustaiset työskentelivät useimmiten informaatio- ja viestintäalalla.

Toimialat ovat eriytyneet sukupuolen mukaan selvästi etenkin joissakin taustamaaryhmissä. Esimerkiksi virolaistaustaisista työllisistä miehistä 45 prosenttia työskenteli Helsingissä rakennusalalla vuonna 2018, kun naisista näin teki vain 4 prosenttia.

 

Ulkomaalaistaustaisten yleisimmät ammatit Helsingissä

Ammattiryhmittäin tarkasteltuna vuoden 2018 lopussa helsinkiläisillä ulkomaalaistaustaisilla korostuivat toisaalta palvelu- ja myyntityöntekijöiden ja toisaalta erityisasiantuntijoiden ryhmät kuten muillakin helsinkiläisillä. Erityisasiantuntijoissa oli esimerkiksi yliopisto-opettajia, sovellussuunnittelijoita ja -arkkitehteja sekä kääntäjiä. Erityisasiantuntijoina tai asiantuntijoina ulkomaalaistaustaiset työskentelivät kuitenkin selvästi muita helsinkiläisiä harvemmin.

Kaikkiin helsinkiläisiin verrattuna ulkomaalaistaustaisilla oli suhteellisesti huomattavasti enemmän muut työntekijät -ryhmään luokiteltuja ammatteja. Ryhmään kuului esimerkiksi siivoojia, avustavia keittiötyöntekijöitä ja varastotyöntekijöitä.  Ulkomaalaistaustaisten työllisten ammattiryhmät olivat myös useammin tuntemattomia kuin muilla työllisillä.

 

Monissa ammattiryhmissä ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden osuus kaikista työntekijöistä on merkittävä. Vuonna 2018 toimisto- ja laitossiivoojista yli puolet oli ulkomaalaistaustaisia. Myös linja-auton- ja raitiovaununkuljettajista, talonrakentajista, sanomalehtien jakajista sekä ravintolanjohtajista ulkomaalaistaustaisia oli lähes puolet. Myös esimerkiksi avustavista keittiötyöntekijöistä ja siivoustyön esimiehistä heitä oli yli kolmasosa. Etenkin ulkomaalaistaustaisia siivoojia ja talonrakentajia on määrällisestikin paljon. Esimerkiksi ulkomaalaistaustaisia siivoojia oli 4509 Helsingissä vuonna 2018. Helsingin kaikista työllisistä ulkomaalaistaustaisia oli noin joka kahdeksas (13 %).