Vuoden 2015 lopussa hallinto- ja tukipalvelutoiminta, terveys- ja sosiaalipalvelut, majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä tukku- ja vähittäiskauppa työllistivät puolet ulkomaalaistaustaisista työllisistä. Tästä huolimatta pienempi osuus ulkomaalaistaustaisista kuin muusta väestöstä työskenteli terveys- ja sosiaalipalveluissa tai tukun ja vähittäiskaupan toimialalla. Sen sijaan hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa ulkomaalaistaustaiset työskentelivät selvästi suomalaistaustaisia useammin. Näillä kahdella toimialalla noin neljäsosa työntekijöistä oli ulkomaalaistaustaisia, kun kaikista työllisistä ulkomaalaistaustaisia oli joka kymmenes. Hallinto- ja tukipalvelutoimintaan sisältyvät muun muassa siivouspalvelut ja kiinteistönhuolto.

Muualla Suomessa ulkomaalaistaustaiset olivat keskittyneet pääosin samoille toimialoille kuin Helsingissä, mutta teollisuudessa työskentely oli huomattavasti yleisempää muualla maassa. Näin on suomalaistaustaistenkin kohdalla, sillä Helsingissä on vähän teollisuuden työpaikkoja.

Vuoden 2007 loppuun verrattuna ulkomaalaistaustaisten työllisten yleisimmät toimialat ovat säilyneet samoina. Eniten on kasvanut hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa työskentelevien määrä. Myös rakennusalla sekä rahoitus- tai vakuutusalalla työskentelevien määrä on lisääntynyt keskimääräistä nopeammin. Sen sijaan teollisuudessa työskentelevien määrä on alan yleistä kehitystä mukaillen laskenut.

Helsingin ulkomaalaistaustaisten yleisimmät toimialat vaihtelevat syntymämaittain. Vuoden 2015 lopussa Venäjällä syntyneet työskentelivät useimmin hallinto- ja tukipalvelutoiminnan sekä kaupan alalla. Myös Virossa syntyneet työskentelivät useimmiten hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa mutta myös rakennusalalla. Länsi-Euroopassa syntyneillä korostui koulutusala ja muualla Euroopassa syntyneillä hallinto- ja tukipalvelutoiminta. Somaliassa syntyneet työskentelivät useimmin terveys- ja sosiaalipalveluissa. Muualla Afrikassa syntyneiden joukossa yleisin toimiala oli hallinto- ja tukipalvelutoiminta. Aasiassa syntyneet olivat keskittyneet majoitus- ja ravitsemistoiminnan alalle, mutta Intiassa syntyneet työskentelivät useimmiten informaatio- ja viestintäalalla.

Toimialat ovat eriytyneet sukupuolen mukaan selvästi etenkin joissakin taustamaaryhmissä. Esimerkiksi virolaistaustaisista työllisistä miehistä noin 40 prosenttia työskenteli rakennusalalla vuonna 2015, kun naisista näin teki vain 3 prosenttia.

Ammattiryhmittäin tarkasteltuna vuoden 2016 lopussa helsinkiläisillä ulkomaalaistaustaisilla korostuivat toisaalta palvelu- ja myyntityöntekijöiden ja toisaalta erityisasiantuntijoiden ryhmät kuten muillakin helsinkiläisillä. Erityisasiantuntijoissa oli esimerkiksi yliopisto-opettajia, sovellussuunnittelijoita, kääntäjiä ja sovellusarkkitehtejä. Erityisasiantuntijoina tai asiantuntijoina ulkomaalaistaustaiset työskentelivät kuitenkin selvästi muita helsinkiläisiä harvemmin.

Kaikkiin helsinkiläisiin verrattuna ulkomaalaistaustaisilla oli suhteellisesti huomattavasti enemmän muut työntekijät -ryhmään luokiteltuja ammatteja. Ryhmään kuului esimerkiksi siivoojia, avustavia keittiötyöntekijöitä ja varastotyöntekijöitä.  Ulkomaalaistaustaisten työllisten ammattiryhmät olivat myös useammin tuntemattomia kuin muilla työllisillä.

 

Monissa ammattiryhmissä ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden osuus kaikista työntekijöistä on merkittävä. Vuonna 2016 toimisto- ja laitossiivoojista yli puolet oli ulkomaalaistaustaisia. Myös linja-auton- ja raitiovaununkuljettajista sekä ravintolanjohtajista ulkomaalaistaustaisia oli lähes puolet ja esimerkiksi talonrakentajista ja siivoustyön esimiehistä yli kolmasosa. Etenkin ulkomaalaistaustaisia siivoojia ja talonrakentajia on määrällisestikin paljon. Esimerkiksi ulkomaalaistaustaisia siivoojia oli 4 174 Helsingissä vuonna 2016. Edelliseen vuoteen verrattuna ulkomaalaistaustaisten osuus oli aiempaa merkittävämpi varsinkin rakennusalan ammateissa. Helsingin kaikista työllisistä ulkomaalaistaustaisia oli lähes joka kahdeksas (13 %).