Valtaosalla ulkomailla syntyneistä työikäisistä 20–64-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista oli vuonna 2016 ainakin jonkin verran valtionveronalaisia tuloja. Ilman verotettavia tuloja oli Helsingissä noin 15 prosenttia työikäisistä maahanmuuttajista. Jotkin yhteiskunnan taloudellisista tukimuodoista kuten lapsilisät, asumistuet ja toimeentulotuki eivät ole veronalaisia. Lisäksi tulottomissa on mukana sellaisia Suomesta pois muuttaneita henkilöitä, jotka eivät ole tehneet ilmoitusta muutostaan.

Suomen koko väestössä 20–64-vuotiaiden suomalaistaustaisten henkilöiden valtionveronalaisten tulojen keskiarvo oli 34 595 euroa vuonna 2016. Helsingissä keskiarvo oli 40 212 euroa eli tulotaso oli koko maata korkeampi. Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten valtionveronalaiset tulot olivat puolestaan vuonna 2016 kantaväestöä pienemmät. Koko maassa 20–64-vuotiaiden maahanmuuttajien tulojen keskiarvo oli 22 792 euroa ja Helsingissä 23 562 euroa. Tulojen keskiarvo oli Helsingissä miespuolisilla maahanmuuttajilla korkeampi kuin naispuolisilla (26 971 euroa ja 19 825 euroa).

Tulotasoa voidaan tarkastella myös katsomalla, miten henkilöt sijoittuvat eri tuloluokkiin. Tässä yhteydessä käytetään neliluokkaista jakoa tulokvartiileihin Suomen koko väestöä koskevan vuoden 2016 tulotilaston perusteella. Jos tarkastellaan vain niitä, joilla oli valtionveronalaisia tuloja, Helsingin 20–64-vuotiaista suomalaistaustaisista neljäkymmentä prosenttia kuului vuonna 2016 ylimpään tulokvartiiliin. Alimpaan neljännekseen sijoittui noin viidennes kaupungin kantaväestöstä. Kaupungin saman ikäisistä ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista puolestaan noin 42 prosenttia kuului alimpaan tulokvartiiliin. Suurituloisimpien tulonsaajien neljännekseen heistä kuului vain noin 17 prosenttia. Noin joka neljäs Helsingin alimpaan tuloneljännekseen sijoittuvista 20–64-vuotiaista henkilöistä oli vuonna 2016 maahanmuuttaja. Etenkin Suomeen muuttaneilla naisilla on Helsingissä usein pienet tulot.

Vuonna 2016 Helsingin 20–64-vuotiaista ruotsalaistaustaisista maahanmuuttajista reilu kolmannes (37 %) kuului ylimpään neljännekseen. Myös intialaistaustaisissa oli melko paljon hyvätuloisia. Kahteen ylimpään kvartiiliin sijoittui lisäksi noin puolet (51 %) virolaistaustaisista ja yli kolmasosa (39 %) niistä, joiden taustamaa oli Venäjä tai entinen Neuvostoliitto. Sen sijaan alimpaan tuloneljännekseen kuului irakilaistaustaisista miltei neljä viidesosaa (78 %) ja afganistanilaistaustaisista ja somalialaistaustaisista noin kaksi kolmasosaa (66 % ja 68 %).

Maassaoloajan pidentyessä maahanmuuttajien tulot yleisesti ottaen nousevat, jos paikka työmarkkinoilla löytyy. Alimpaan tuloneljännekseen sijoittuvien työllistyneiden ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten suhteellinen osuus on vähintään viisitoista vuotta Suomessa asuneilla muita maahanmuuttajia pienempi ja kahteen ylimpään kvartaaliin kuuluvien suhteellinen osuus puolestaan suurempi. Muutos parempaan suuntaan on huomattava jo viiden vuoden Suomessa asumisen jälkeen. On kuitenkin huomioitava, että Helsingin 20–64-vuotiaista suomalaistaustaisista työllisistä melko tarkalleen puolet kuului vuonna 2016 ylimpään tuloneljännekseen.

Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten yrittäjien tulojakauma on kaksijakoinen. Lähes kolmekymmentä prosenttia Helsingin maahanmuuttajayrittäjistä kuului vuonna 2016 alimpaan tuloneljännekseen ja naisyrittäjistä miltei puolet (43 %). Heidän valtionveronalaiset vuosiansionsa olivat siis korkeintaan 13 290 euroa. Toisaalta useampi kuin joka neljäs maahanmuuttajayrittäjä sijoittui ylimpään tulokvartiiliin, johon suomalaistaustaisista yrittäjistä kuului tosin Helsingissä vuonna 2016 miltei puolet (46 %). Maassaoloajan mukana myös yrittäjien tulotaso näyttäisi näiden tilastotietojen perusteella nousevan.