Työttömyysaste lasketaan työttömien prosenttiosuutena koko työvoimasta, eli työttömien ja työllisten yhteenlasketusta määrästä. Toisin kuin työttömyysaste, jossa keskitytään vain työvoimaan, työllisyysaste lasketaan työllisten prosenttiosuutena koko väestöstä. Alla olevassa tarkastelussa työllisyysaste on laskettu 20–64 vuotiaasta väestönosasta. Tämä rajaus on katsottu tarpeelliseksi siitä syystä, että tätä nuoremmissa ikäryhmissä on sekä suomalaistaustaisten että ulkomaalaistaustaisten joukossa paljon opiskelijoita, mikä laskee merkittävästi työllisyysastetta.
Vieraskielisten työttömien määrä ja työttömyysaste Helsingissä vuonna 2020
Tuoreinta tietoa vieraskielisten (ks. maahanmuuttajien määritelmät sivun ylälaidasta) työttömyystilanteesta antaa työ- ja elinkeinoministeriön kuukausitasoinen työnvälitystilasto, joka perustuu työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoittautuneisiin työnhakijoihin. Joulukuussa 2020 vieraskielisten työttömyysaste Helsingissä oli 24,7 prosenttia ja kaikkien helsinkiläisten 14,5 prosenttia. Työttömiä vieraskielisiä oli 13 513, mikä oli 26 prosenttia kaikista työttömistä.
Tammi–joulukuussa 2020 työttömien vieraskielisten määrä oli Helsingissä keskimäärin kuusi prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisvuoden vastaavalla ajanjaksolla. Työttömien määrä alkoi kasvaa huhtikuussa 2020 koronavirusepidemian vuoksi. Joulukuussa 2020 vieraskielisten työttömyysaste oli 7,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aikaisemmin.
Ulkomaalaistaustaisten työllisyys- ja työttömyysasteet Helsingissä
Tuorein rekisteripohjainen tilastotieto ulkomaalaistaustaisten (ks. maahanmuuttajien määritelmät sivun ylälaidasta) työllisyys- ja työttömyysasteesta saadaan Tilastokeskuksen vuoden 2019 työssäkäyntitilastosta.
Ulkomaalaistaustaisia työttömiä oli vuoden 2019 lopussa Helsingissä yhteensä 9 281 henkilöä, joista puolet oli miehiä (4 655 hlö) ja puolet naisia (4 626 hlö). Ulkomaalaistaustaisten työttömien määrä väheni vuoden takaisesta 400 hengellä. Ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli Helsingissä vuoden 2019 lopussa 17,0 prosenttia ja 20–64-vuotiaiden työllisyysaste 58,0 prosenttia. Suomalaistaustaisten työttömyysaste oli 7,5 prosenttia ja työllisyysaste 78,1 prosenttia vastaavassa ikäryhmässä. Sekä ulkomaalais- että suomalaistaustaisilla työllisyysaste oli noussut ja työttömyysaste puolestaan laskenut selvästi vuodesta 2018.
Ulkomaalaistaustaisten työllisyys- ja työttömyysasteet muualla pääkaupunkiseudulla ja seudun ulkopuolisessa Suomessa
Muualla Helsingin seudulla (pl. Helsinki) ulkomaalaistaustaisten työllisyystilanne oli parempi. Siellä työttömyysaste oli 14,7 prosenttia ja 20–64-vuotiaiden työllisyysaste 62,5 prosenttia vuonna 2019. Suomalaistaustaisilla vastaavat osuudet olivat 6,4 ja 80,9 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste kutistui ja työllisyysaste nousi edellisvuodesta Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja muuallakin Helsingin seudulla.
Myös pääkaupunkiseudun ulkopuolisessa Suomessa ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste pieneni ja työllisyysaste nousi vuonna 2019. Silti muun Suomen tilanne oli edelleen Helsingin seutua heikompi: ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli 20,0 prosenttia ja 20-64-vuotiaiden työllisyysaste 56,0 prosenttia.
Ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alentaa jossakin määrin se, että rekistereissä on virheellisesti vielä mukana sellaisia Suomesta todellisuudessa pois muuttaneita henkilöitä, jotka eivät ole tehneet ilmoitusta muutostaan. Tällaisia henkilöitä on viime vuosien aikana pyritty aiempaa aktiivisemmin siivoamaan pois rekistereistä (huom. kuitenkin vasta vuoden 2019 väestötiedoissa on ensimmäistä kertaa putsattu pois sellaiset ulkomaalaistaustaiset henkilöt, jotka ovat olleet vähintään kaksi vuotta tietymättömissä). Esimerkiksi Tilastokeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Työterveyslaitoksen tekemän Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi (UTH) -tutkimuksen mukaan 15–64-vuotiaiden helsinkiläisten ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste oli 64 prosenttia ja ero suomalaistaustaisten työllisyysasteeseen 9 prosenttiyksikköä vuonna 2014 (Tilastokeskus 2015, 72). Vaikka tutkimuksessa haastateltiin Suomessa asuvaa väestöä, on aineistosta tuotettu myös pääkaupunkiseututasoista tietoa (ks. Saukkonen & Peltonen 2018). Maahanmuuttajien työllisyyttä käsittelee myös kyselyaineistoon perustuva, tuore FinMonik-tutkimus 2018-2019 (Kuusio ym. 2020).
Helsinkiläisten erot työllisyysasteissa syntyperän mukaan sukupuolittain ja ikäluokittain
Ulkomaalaistaustaisisten helsinkiläisten 20–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste oli 62,4 prosenttia ja naisten 52,8 prosenttia vuonna 2019. Työllisyysasteet ovat nousseet molemmissa ryhmissä selvästi verrattuna edelliseen vuoteen. Miehillä työllisyysaste oli korkeimmillaan 30–34 ikäryhmässä. Naisten työllisyysaste oli korkeimmillaan 45–54-vuotiaiden ikäryhmässä. Sekä 20–24 vuotiaat että yli 55-vuotiaat olivat ainoat ikäryhmät, joissa ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste ei juuri poikennut ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysasteesta.
Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste eroaa suomalaistaustaisten työllisyysasteesta enemmän naisten kuin miesten kohdalla. Suomalaistaustaisten naisten työllisyysaste oli kaikissa muissa ikäryhmissä miehiä korkeampi paitsi 30–34-vuotiailla, joissa työllisten naisten ja miesten osuus väestöstä oli yhtä suuri. Toisin kuin aiemmin tällä vuosituhannella, ulkomaalaistaustaisten naisten ja miesten työllisyysasteiden välinen ero kahta peräkkäistä vuotta tarkastellessa on alkanut hieman kasvaa vuodesta 2014 lähtien.
Maassaoloajan yhteys ulkomaalaistaustaisten työmarkkina-asemaan
Kuviosta 4 nähdään ulkomailla syntyneiden 20-64-vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten pääasiallinen toiminta maassaoloajan mukaan Helsingissä vuonna 2018. Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste paranee Suomessa asuttujen vuosien myötä, mutta vaikutus näkyy vasta noin 15 maassaolovuoden jälkeen. Pisimpään Suomessa asuneet olivat myös harvimmin työvoiman ulkopuolella muusta syystä kuin opiskelujen tai eläkkeellä olon vuoksi. Työttömyysasteeseen maassaoloajalla ei sen sijaan ole juuri vaikutusta. Tämä johtuu pitkälti työttömyysasteen määrittelytavasta: maassaoloajan myötä ulkomaalaistaustaisten osuus työvoimasta kasvaa kun myös työvoiman ulkopuolelta siirrytään töihin tai työnhakijaksi.
Työllisten osuuden kasvu maassaoloajan pidentyessä on huomattava nimenomaan pääkaupunkiseudun ulkomailla syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla naisilla. Miehilläkin Suomessa pidempään asuneiden työllisyysaste on korkeampi kuin maassa lyhyemmän aikaa olleilla, mutta naisten osalta erot ovat huomattavia. Korkeintaan viisi vuotta Suomessa asuneista maahanmuuttajanaisista vain vähän yli 40 prosenttia oli työllisiä. Osuus on johdonmukaisesti sitä suurempi, mitä pidemmästä ajanjaksosta on kysymys. Suomessa 6–10 vuotta asuneista työllisiä oli vuonna 2018 jo puolet, ja yli 15 vuotta maassamme olleista yli kuusikymmentä prosenttia.