Vuoden 2019 lopussa 106 059 helsinkiläisellä oli rekisteröity äidinkieleksi jokin muu kuin suomi, saame tai ruotsi. Helsingin vieraskielisten yleisin äidinkieli on venäjä. Sitä puhui äidinkielenään vuoden 2019 lopussa 18 869 henkilöä eli lähes joka viides vieraskielinen. Somali nousi vuonna 2019 toiseksi yleisimmäksi vieraaksi kieleksi. Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat viron- ja arabiankieliset. Vajaa puolet vieraskielisistä puhui äidinkielenään jotakin näistä neljästä yleisimmästä kielestä. Muu äidinkielivalikoima on monipuolinen: helsinkiläisillä oli vuoden 2019 lopussa rekisteröitynä 141 eri äidinkieltä. Näistä alle 100 hengen kieliryhmiä oli 76 eli yli puolet.

Helsingin vieraskielisistä 19 prosenttia puhui venäjää tai muuta entisen Neuvostoliiton alueen kieltä, kun taas Baltian alueen kieliä puhui 11 prosenttia. Baltian kieliä puhuvista lähes kaikki puhuvat viroa äidinkielenään. Länsieurooppalaisia kieliä puhui 16 prosenttia ja itäeurooppalaisia kieliä 5 prosenttia. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliä puhui 16 prosenttia, muun Afrikan kieliä yhteensä 14 prosenttia ja aasialaisia kieliä 17 prosenttia vieraskielisistä.

 

Yleisimmät vieraat äidinkielet ovat pysyneet puhujamäärältään lähes samassa suuruusjärjestyksessä koko 2000-luvun. Saksa, turkki ja ranska ovat kuitenkin pudonneet kymmenen yleisimmän vieraan äidinkielen joukosta ja tilalle ovat tulleet kurdin, persian ja vietnamin kielet. Kymmenen yleisintä vierasta äidinkieltä olivat samat vuoden 2019 lopussa kuin vuotta aikaisemmin. Vironkielisiä lukuun ottamatta kaikki yleisimmät kieliryhmät kasvoivat vuonna 2019.  Persiankielisten määrä kasvoi 9 prosenttia ja arabiankielisten 7 prosenttia vuoden aikana.

Venäjänkieliset ovat säilyttäneet asemansa selvästi suurimpana vieraskielisten ryhmänä ja heidän määränsä on yli kaksinkertaistunut tällä vuosituhannella. Muut suuret kieliryhmät ovat kasvaneet vieläkin nopeammin. Viroa äidinkielenään puhuvien määrä kasvoi vuosina 2010‒2013 jopa 13–14 prosenttia vuodessa. Sen jälkeen kasvu hidastui ja kääntyi laskuun. Vuonna 2019 vironkielisten määrä väheni 480 hengellä. Kurdinkielisten määrä on 2000-luvulla kuusinkertaistunut ja persiankielisten määrä kymmenkertaistunut. Samalla nämä kieliryhmät ovat nousseet Helsingin kymmenen suurimman kieliryhmän joukkoon.